Eteisessä oli kengät, joita en ollut ennen nähnyt. Ne olivat kauniit ja sähäkät kiilakorkokengät. Korkoa niissä oli noin seitsemän senttiä ja niiden koko oli arviolta 36. Väriltään ne olivat mustat ja niissä oli paljon erilaisia niittejä koristeena. Korkokengät olivat nauhalliset, ja nauhat olivat punaiset. Kengät tuntuivat suorastaan hehkuvan, sillä ne olivat todella puhtaat, kuin uudet. Nauhojen punainen väri loisti mustaa taustaa vasten kuin veri kauhuleffoissa. Kengät oli asetettu siististi naulakon alle, eikä niistä irronnut lattialle rapaa tai muutakaan likaa. Kellään meidän perheestämme ei ollut noin pientä jalkaa, eikä kukaan meistä osannut pitää kenkiä niin puhtaana saati laittaa niitä nätisti eteiseen. Kenen korkokengät sitten oikein olivat? Oliko meillä joku vieras? “Äiti, onko meillä joku kylässä?” minä huutelin, kun olin saanut riisuttua ulkovaatteeni naulakkoon. “Ei meillä ole. Kuinka niin?” äiti ilmestyi keittiöstä ihmettelevä ilme kasvoillaan. “Eteisessä
Kommentit
Lähetä kommentti